*PR-MATKA / Yhteistyössä: Visit Saarenmaa, Visit Estonia,
Tallink Suomi & WHY NOT PR.
Hei hei vaan, täällä ollaan taas!
Matkamme kohti Saarenmaata starttasi aamuvarhaisella perjantaina, ja päätin säästellä kaiken kuvamateriaalin ja kokemani kameralla siihen saakka, kunnes taas köllöttelen kotisohvalla ja pääsen kertomaan teille ajan kanssa kuulumisia. Olin siis valokuvaajana ja bloggaajana PR-reissulla Virossa ja kolme päivää kului kuin siivillä – niin paljon näimme, teimme, koimme ja kuulimme! Pyrin kaiken tuon kuvamateriaalin joukosta poimimaan teille aiheita postauksiksi, sillä haluan päästä kertomaan teille retkestä pian lisää. Uskomatonta kuinka kauniita paikkoja onkaan noin lähellä laivamatkan päässä.
Aloitetaan kuitenkin eräästä retken pysähdyspaikasta. Voitte kuvitella kuinka innoissani olin, kun pääsin Muhun saarella Männiku Käsitöötubassa tekemään itselleni perinteisen nahkarannekorun. Inspiraatioksi kuvitukseen valitsin tietenkin kotipihan oravat ja tammenterhot. Aihe sopi täydellisesti myös matkakohteeseemme, sillä saarilla näkyi paljon valtavan kauniita tammia. Yksi kasvoi jopa keskellä paikallista urheilukenttää, mutta kentän käyttäjät ovat tosin kuulemma jo tottuneet siihen ja osaavat taidokkaasti vältellä sitä muun muassa jalkapalloa pelatessaan.
En ollut aiemmin tehnyt nahasta oikeastaan mitään ja rannekorun tekeminen kävi lopulta yllättävän helposti. Aluksi sopivankokoinen pala rei’itettiin nappien kohdalta valmiiksi ja nahkaa alettiin kostuttaa vedellä. Valittavissa oli hurja määrä erilaisia kuvavaihtoehtoja, ja itse valitsin koruani varten metallitapit, joiden päässä oli lehti ja tammenterho. Kuva hakattiin vasaralla haluttuun kohtaan kostutetulle nahalle. Tämä oli yllättävän hauskaa! Vain mielikuvitus oli rajana ja esimerkiksi reunaviivojen ”piirtäminen” harppimaisella työvälineellä oli äärimmäisen jännittävää. Lopuksi koruun painettiin napit paikoilleen ja se suojattiin vielä mehiläisvahalla, jotta koru kestää paremmin käyttöä.
Aika ihana ja uniikki matkamuisto vai mitä?
Nyt alan purkamaan matkalaukkujani ja nukahdan todennäköisesti onnellisena unten maille ennen kuin edes ehdin nähdä kuka BB:stä häädetään. Askelmittari kertoo, että 10 000 askeleen raja on paukkunut jokaisena kolmena päivänä, joten nyt jalat kohti kattoa ja lepoa. Kauniita unia, tammenterhojen kuvia!
