”Peremmälle, käyhän sisään! Nyt voit takkisikin jättää naulakkoon. Vihdoin meillä sellainenkin on!”

Mainitsinkin jokin aika sitten, että syksy havahdutti minut kahteen asiaan; kotiin tarvittaisiin lisää valoa ja valaisimia ja eteiseen naulakko, johon vieraat saisivat laskea takkinsa roikkumaan. Kesällä kumpaakaan ”ongelmista” ei ollut, ja kuten jo aiemmin kerroin, vasta uudessa kodissa eläminen on osoittanut kuukausien aikana sen, mitä ihan oikeasti on vielä hankittava. Naulakon hankkiminen ei kuitenkaan ollut mikään helppo tehtävä. Eteiskäytävämme on ikään kuin kaksiosainen. Ovesta sisään astuttaessa löydät itsesi tuulikaapista, jota seuraa pidempi eteiskäytävä, jossa sijaitsevat isot ja korkeat säilytyskaapit omille vaatteillemme. Tuntui kuitenkin hassulta, että vieraat joutuisivat kurkkimaan kaappeihimme takkiaan sinne ripustaessaan, joten oli keksittävä naulakkoratkaisu, joka sopisi jo tuulikaappiin, eikä veisi paljon tilaa. Hehkulamppu syttyi pääni yläpuolella, kun bongasin Finnish Design Shopista Muuton näppärät The Dots ripustimet – persoonallisen tästä ratkaisusta tekisi se, että ripustinkollaasin muodon pääsisi täysin itse suunnittelemaan!

Laitoinkin siis tilaukseen yhden setin, joka sisälsi viisi erikokoista kullanväristä messinkiripustinta. Tätä joukkoa halusin kuitenkin vielä täydentää hieman, ja tilaukseen päätyi myös kaksi yksittäin myytyä mustaa ripustinta. Hinnat vaihtelivat kokojen mukaan ja värivalikoimaa löytyi valtavasti. Koin kuitenkin parhaaksi säilyttää yhtenäisyyden värejä ajatellen sekä tuulikaapissa että eteisessä, sillä eteiskäytävän puolella meillä oli jo seinällä sekä kultareunainen peili että kaksi mustaa taulukehystä. Kuten olen monesti kertonut, olen toisinaan turhankin tarkka sävyjen ja visuaalisuuden suhteen, mutta tiedän, että minua olisi alkanut häiritä, jos ripustimien puiset versiot olisivat olleet esimerkiksi vaaleaa puuta.

Ripustimien kiinnityksen jätinkin sitten Matin ja isäni hommiksi. Reikien teko kiviseinään ei ollutkaan aivan niin helppoa kuin olin itse kuvitellut, mutta remonttireiskani hoitivat hommat lopulta hienosti ja ripustimet saatiin seinään. Muistakaahan hommata proppuja valmiiksi jos näitä päädytte hankkimaan!

Looking good, jos minulta kysytään. Enpä olisi uskonut, että naulakonkin löytäminen voi olla näin hankalaa, mutta tähän lopputulokseen olen nyt enemmän kuin tyytyväinen, eikä kollaasi ”häiritse” silmää edes silloin, kun siinä ei mitään roiku. Mietin jopa siirtäväni tuon kultaisen peilin roikkumaan yhteen ripustimista. Tai kenties hankin korin seinälle roikkumaan, jonka täytän villasukilla! Ideointi jatkukoon ja seuraavaksi voinkin keskittyä valaimien metsästämiseen.

”Kiva, kun kävitte!”