TÄLTÄ NÄYTTI BLOGGAAJAN PÄIVÄ HELSINGISSÄ

CURIOUSER & CURIOUSER | lifestyle

Kirjoittelin jokin aika sitten teille postauksen, jota moni oli ehtinyt minulta jo tovin odotellakin. Työnkuvani on kiinnostanut teitä ja vihdoin sain koottua tekemäni työt järkevästi saman postauksen alle. Postauksen lukeneet tietävät, että tällä hetkellä hallittavanani on melkoinen sillisalaatti eri alojen duuneja, joiden perässä pysyy vain kuuliaisesti kalenteriaan noudattamalla. Do what you love, love what you do. Ja juuri niin minä teen. Nyt nappaan teidät mukaan lokakuiseen perjantaihini, joka yhdisti samaan pakettiin useampia rakkaita hommiani!

04:45 Kello herättää tavanomaista aikaisemmin, sillä edessä on päivä Helsingissä. Olen säästellyt päivätyöni kesälomapäiviä syksyä varten, ja tänään edessä on päivä ilman toimistolla käymistä. Teen valmisteluja, syön nopean aamupalan ja tarkistan, että kameralaukusta löytyy kaikki tarpeellinen ja suuntaan kohti juna-asemaa.

06:00 Pendolino kohti Helsinkiä starttaa matkansa. Matkan aikana käsittelen kuvia ja suunnittelen tulevan viikon postauksia.

07:36 Juna saapuu sateiseen Helsinkiin. Otan suunnaksi Mannerheimintiellä sijaitsevan The Body Shopin myymälän.

08:00 Astun sisään The Body Shopin jouluun. Sateinen maisema ikkunan takana unohtuu heti, kun pääsen hypistelemään uutuuksia. Myös Kansainvälinen Tyttöjen päivä on aamun teemana. Kameralleni tallentuu 300 kuvaa – myymälä on niin täynnä ihastuttavia yksityiskohtia ja joululahjaideoita, joita ei voi vastustaa!

10:30 Aika vierähtää nopeasti ja törmään myös rakkaisiin tuttuihin. Olen aivan innoissani, kun näen sekä Iinan, Tiian, Mimmin että Veerankin, vaikka en etukäteen tiennytkään, että hekin ovat saapumassa paikalle. Ehdin nykyään harvoin Helsingissä järjestettäviin pr-tapahtumiin, joten nyt on ihana päästä vaihtamaan kuulumisia ison jengin kesken. Iina antaa käteeni syntymäpäivälahjan – käsittämätöntä, että hän on osannut valita minulle lahjaksi esineen, josta olen haaveillut salaa jo pitkään! Kuulumisten vaihdon ohessa päivittelen somea ja jaan Body Shopin uutuustuotteista infoa myös teille. Eritoten joulukalenterit herättävät huomionne!

11:00 Tapahtuma päättyy ja päätämme suunnata Veeran kanssa syömään. Iina on vinkannut Stockmannin vieressä sijaitsevasta Pupu Cuisinesta ja otammekin saman tien sen suunnaksi. Tampereelta ei Pupuja löydy, joten pääsen vihdoin testaamaan paljon kehutut salaatit. Emme ole Veeran kanssa nähneet hetkeen, joten päätämme istahtaa rauhassa alas ja höpötellessämme lounas venähtääkin ihanan pitkäksi.

12:15 Seuraavaksi asukuvaamaan! Veera on aivan mieletön valokuvaaja, ja aina mahdollisuuden osuessa eteen, kuvaamme toki toinen toisellemme kuvia. Blogimateriaalia tarvitsee aina ja kuvauskaverin löytäminen on todellinen onnenpotku. Helsinki-asuni harvoin tallentuvat muistikortille, mutta nyt saan kameran täyteen ihania asukuvia.

12:45 Kun kuvat on otettu, on aika suunnata Riannon Showroomille.

13:00 Olemme saaneet kutsun tulla tutustumaan Prisman omien brändien syysmuotiin. Aihe kiinnostaa kovasti, sillä olen huomannut ruokakauppareissujen yhteydessä, että Prisman tuotevalikoima on laajentunut viime aikoina huomattavasti ja merkkien joukosta löytyy todella paljon itseäni ihastuttavia juttuja. Pääsemme stailaamaan lemppariasumme syysuutuuksien joukosta löytyvillä tuotteilla ja omasta asustani löytyy niin pehmeää vaaleanpunaista kuin tyylikästä harmaatakin. Isken silmäni myös täydellisiin Pikky Myy-maihareihin!

13:30 Kiitän Prisman tiimiä ihanasta syystapahtumasta ja kiirehdin kohti juna-asemaa. Jännitän riittääkö junassa paikkoja; perjantai-iltapäivä tuntuu olevan melkoista sesonkiaikaa ja onnistunkin lopulta nappaamaan yhden viimeisistä iltapäiväjunan paikoista. Huh, täytynee alkaa jatkossa ostaa lippu hitusen aikaisemmin! Juna on jo saapunut raiteelle, joten suuntaan saman tien omalle paikalleni tekemään töitä, vaikka junan lähtöön onkin vielä aikaa.

14:30 Kohti Tamperetta! Yksinäinen hetki junassa on ohi nopeasti, kun se alkaa täyttyä matkustajilla. Päätän kuitenkin hyödyntää matkustusajan, ja päivittelen niin somea kuin vastailen sähköposteihinkin. Pendolino kiitää Tampereelle niin nopeasti, että pian ikkunasta alkavatkin vilahdella jo kotimaisemat.

16:10 Maailman paras Matti on asemalla minua vastassa ja viikonloppu käynnistyy yhteisellä ruokakauppareissulla, Prismassa tietysti! ;) Aikaisin alkanut päiväni alkaa olla purkissa.

Helsinki-päiväni eivät ikinä toista tiettyä kaavaa. Monesti päiväni ovat lähinnä kiireellä paikasta toiseen juoksemista ja harvoin kiireisen aikataulun lomassa ehtii hengähtää hetkeäkään. Eilinen olikin aivan täydellinen päivä; paljon tekemistä, paljon tuttuja, ihanaa tekemistä ja mieluisiin brändeihin tutustumista. Tällaiseen päivään oli ilo ottaa teidätkin postauksen kautta mukaan! <3


Kategoriat: lifestyle | Avainsanoina | 6 vastausta

UNOHTUMATON ILTA SISKON KANSSA PARIISISSA

CURIOUSER & CURIOUSER | lifestyle

| Pressiliput saatu : TAMPEREEN TEATTERI |

Elettiin 90-luvun puoliväliä. Roosa sai lahjaksi Esmeralda-Barbien.  Hänellä oli kaunis pitkä musta tukka ja asu, jollaista ei omilla nukeillani ollut. Olin tuskastuttavan kateellinen ja yritin päästä käsiksi tuohon aarteeseen edes silloin, kun Roosa oli päiväkodissa ja minä pääsin koulusta aikaisemmin. Äidille ostimme Notre Damen Kellonsoittajan syntymäpäivälahjaksi. Aistin, että lahjavalinnassa on ollut hieman omakin lehmä ojassa, vaikka äitimmekin toki Disneyn ystävä on. Mutta minä ja siskoni elimme je hengitimme Disneyn tarinoita. Ne ovat jättäneet niin voimakkaita muistijälkiä sydämiimme, että ehkä juuri siksi eilen jännitys oli käsinkosketeltava Tampereen Teatterin parvekkeelle istahtaessamme. Olin huolissani siitä, olisiko Disneyn klassikkokappaleita käsitelty silkkihansikkain ja siitä, tanssisiko Esmeralda tiensä sydämeeni. Minua jännitti vähintään yhtä paljon kuin silloin, kun kipusin Notre Damen kapeita kierreportaita ylöspäin kohti huippua. Silloinkin, aivan kuin eilenkin, olin Notre Damella sisareni kanssa.

Ensimmäiset ihastuksen vilunväreet kiirivät päästä varpaisiin, kun esitystä oli kulunut vasta muutaman minuutin verran. Parvekkeelle vievät ovet avautuivat ja patsaiksi puetut kuorolaiset ottivat paikkansa parvekkeen kaiteen viereltä. Henkeäsalpaavat nuotit ja sävelet täyttivät salin ja tuttu melodia lennätti minut Pariisiin. Torniin, jossa Quasimodo soitti kellojaan.

Disney-fani saattoi siis huokaista helpotuksesta nopeasti, tarinaa oli kunnioitettu ja näyttelijävalinnat tehty harkiten. Esmeralda on yhtä satumaisen kaunis ja suloääninen kuin esikuvansakin, Phoebus charmantti sotilas ja Frollo kasvatti-isä, joka kylmäsydämisesti kutsuu poikaansa hirviöksi, jolle muut vaan ilkkuisivat jos Quasimodo poistuisi tornistaan. Katsoja on välittömästi yksinäisyyttä, seikkailunhalua, ystävyyden kaipuuta ja pelkoakin tuntevan sydämellisen Quasimodon puolella. Hänen kohtalonsa särkee katsojan sydämen, mutta samalla Notre Damen Kellonsoittaja on kaunis kertomus ystävyydestä, rakkaudesta ja aidosta auttamisenhalusta. Näyttämöllä esitettävä tarina eroaa juuri sopivasti lapsuudesta tutusta piirretystä, ja ymmärränkin hyvin, miksi tätä maailmanluokan musikaalia ei suositella aivan perheen pienimmille.

Disneyn version pehmeyttä on musikaalista karsittu pois, ja esimerkiksi Quasimodon raastavaa yksinäisyyden tunnetta ja Frollon taistelua kiellettyä ihastusta kohtaan, kuvataan lavalla hyvin voimakkaasti. Musiikki jyskyttää sydämessä saakka ja tehosteet kuorruttavat kohtauksia taidokkaasti. Loppuhetket nostavat kyyneleet silmään ja Esmeraldan tamburiinin soinnut painuvat mieleen ikuisiksi ajoiksi. Katsomossa joku henkäisee kuuluvaan ääneen ja toinen pyyhkii hetken kuluttua silmäkulmiaan. Tunteiden kirjoa eletään niin lavalla kuin katsomossakin. Ehkä jonkun mieleen nousevat uutiskuvat Notre Damen tulipalosta, kun lieskat lyövät lavalla, ehkä joku mielikuvamatkailee Pariisiin. Ehkä joku ei voi olla pähkäilemättä sitä, kuinka käsittämättömän oikean näköisille patsaille Quasimodo lavalla juttelee. Quasimodo loikkii lavasteelta toiselle niin ketterästi, että heikompia hirvittäisi.

Ja kun kaikki tämä on ohi, minut valtaa sydäntäsärkevä Pariisi-ikävä. Haluaisin olla taas kiipeämässä Notre Damen kiviportaita ylöspäin, syödä patonkia Seinen varrella ja jonottaa tuntikausia Louvreen. Ilta Tampereen Teatterissa osoittautuu yhtä maagiseksi kuin hetki Pariisissa.


Kategoriat: lifestyle | Avainsanoina , | 2 vastausta