Pumpulipilviä, hattaraa, yksisarvisia, vaaleanpunaisia unelmia, aarteita sateenkaaren päässä, pilvilinnoja.. Mitä näitä nyt on. Minun laukussani on vähän niitä kaikkia.
Vein uuden aarteeni eilen ensimmäistä kertaa kevätkävelylle. Sen hurmaava olemus valaisee harmaimmankin kevätpäivän ja sen kanssa omakin olo tuntuu siltä kuin pomppisi niiden pumpulipilvien päällä ja jättäisi jälkeensä vain pastellisia jalanjälkiä. Tämä laukku olalla olo on väkisinkin tyttömäisen hilpeä.
Minna Parikan Over the Rainbow Tote-laukku päätyi minulle ihan yhtäkkiä ja ihan yllättäen. Olin vaaninut sitä jo pitkään alennusmyynneissä ja sitten, tuo samainen aarre löytyi sateenkaaren päästä ihan huimalla aleprosentilla. Todella huimalla. Siinä vaiheessa, kun minä vasta ilahtumiseltani tokenin ja klikkasin sen ostoskoriin, oli joku kuitenkin ollut nopeampi kuin minä. En siltikään lannistunut, valjastin yksisarvisen laukkaan ja näpyttelin sähköpostia nettikauppaan. Pian sainkin kuulla, että yksi laukku oli juuri palautunut myymälään. Sen minä sitten ostin. Sen yhden laukun, jonka joku oli päättänyt palauttaa.
Jos laukku saa näin onnelliseksi ja hymyilemään kuin se kuuluisa Hangon keksi sadepäivänä, se oli ehdottomasti pienen sijoituksen arvoinen.
Isn’t it lovely?! ♥_♥
