Aamu alkaa paremmin jo pelkästään sillä, että ikkunan takana paistaa aurinko. Kummallista, että tuollainen keltainen kirkas mollukka saa mielen niin kirkkaaksi. Eikö se voisi paistaa aina? Ihmiset olisivat paljon paremmalla tuulella koko vuoden ympäri. Aurinko sai minut myös raahaamaan tänään järkkäriä mukanani koko päivän ajan; siksipä pitkästä aikaa luvassa ”Näin Noora vietti päivänsä”-postaus.

Heräsin tänä aamuna kolmen koiran keskeltä vanhempieni luota. Yksi molemmissa kainaloissa, yksi nilkkojen välissä jalkopäässä. Täytyykö edes mainita, että aamu alkoi oikein kunnon jumituksella. Kunnon aamuvenyttelyt saivat kuitenkin niskasäryt kaikkoamaan ja aamukahvin jälkeen, olikin iskä suunnitellut ohjelmaa jo koko päiväksi. Henkkamaukan ”hei kattokaa mulla on jykevät hartiat”-pusero päälle ja baanalle siis.

Suuntasimme kahdestaan iskän kanssa Lielahteen, ja joten kuten iskä saikin minut houkuteltua autokaupoille. Petyin hieman autoliikkeiden tarjontaan, sillä mistään ei saanut lauantain kunniaksi pullaa ja kahvia. Onneksi löysin kuitenkin itselleni täydellisen pinkin paholaisen, jonka käyn hakemassa heti itselleni, kun lottovoitto (ehkäpä siis jo tänään?) kilahtaa tililleni. Pinkistä paholaisesta ja minusta tulisi taatusti erottamattomat. Ja voiko auto olla enempää enää mun näkönen? Ei.

Oli meidän retkellä yksi missiokin. Ihan mahdottomalta tuntuva sellainen. Äiti nimittäin pyysi josko voisimme poiketa Lielahden kenkäkaupassa hakemassa hänelle työkengiksi uudet puukengät. Voi morjesta. Minä ja iskä ostamassa puukenkiä mamille. Hyvä me; pitkien puhelinkonferenssien ja sovitusten jälkeen pistettiin Tamariksen korolliset puukengät Annelin Kengästä kauppakassiin ja toivottiin parasta.

Tampere on kesäisin varmasti yksi kauneimmista kaupungeista (uskallan väittää näin, vaikka ihan kaikissa kaupungeissa ei olekaan tullut vierailtua). Tänään huomasin Hämeenkatua läpi ajellessamme, että keskusta oli jo hieman puhjennut kukkaan, ja uskokaa tai älkää, mulle tuli kesäfiilis. Kyllä; juurikin se fiilis, kun tajuaa, että se prkl:een pitkä talvi on vihdoinkin painumassa sinne mistä tulikin. Ihankuin tänään olisi ollut jo hieman tulevaa vappuakin ilmassa? ;)

Tässä välissä kävin nyt vain ihan varmuuden vuoksi tekemässä sen loton, josko pinkki paholainen olisi mun pikemminkin kuin uskonkaan. Oikeastaan tein kaksi riviä, ja tuplasin voittomahdollisuuteni, niin saadaan sekä iskä että minä sitten uudet autot ;) Ja ei, en poikennut tekemässä sitä Hulluilla Päivillä, vaan kiltisti kiersin ne tänään kaukaa.

Ja kotona, ah kotona, odotti annoksellinen maailman parasta ruokaa. Ai ne puukengät? Ne sopi mamille yhtä hyvin kuin se kuuluisa lasikenkä Tuhkimolle. Successss!

Jotta päivä ei nyt kuitenkaan olisi mennyt liian aurinkoiseksi, poltteli taskussa Makuuni-kortti ja ilmainen leffan vuokraus. Synkkä, ahdistava, mutta äärimmäisen onnistunut suomalainen elokuva Harjunpää ja Pahan pappi, nautiskeltiin sitten porukalla vielä jälkiruoaksi. Tämä leffa on taas yksi hyvä syy lisää siihen, miksi mä yleensä valitsen Makuunista vain niitä romanttisia komedioita, kun tarkoitus on viihtyä. Söin leffan aikana peloissani kolme kinderiä, ja yritin kovasti keksiä kaikkea oheistoimintaa, ettei elokuva käynyt liian jännäks (kindereistä ei edes tullut huono omatunto, sillä perustelin tän sillä, että Agricolalla ei ole omaa leivosta kuten vaikkapa Runebergillä, jonka olisi voinut herkutella, joten oli pakko keksiä jotain muuta. Ja Agricolan kunniaksi join vielä pari lasillista colaakin).  

Virkistävän iltapäivän teehetken ja television tuijottelun jälkeen rauhallinen iltapäivä alkoi kääntyä jo illaksi, ja koska miekkosen laivakin rantautui millä hetkillä hyvänsä satamaan, hipsimme Epun kanssa kohti omaa kotia.

Tiimarista hankitut askartelutarvikkeet piti toki vielä tässä hetki sitten testailla. Olen nyt hurahtanut ihan uuteen juttuun, jossa saan yhdistää sekä piirtämistä, neulomista, ompelemista, värittämistä että erilaisia koristelutekniikoita, ja voinkin pian esitellä teillekin tuotoksiani. Alla kuitenkin jo hieman esimakua. Kuka arvaa mitä asustetta naisen pää koristaa ;)

Biisikärpänen pauhaa taustalla, hyvä kirja odottaa sohvan nurkassa lukijaansa ja päivä alkaa olla aktiviteettien osalta taputeltu. Nyt puuttuu enää se matkalainen (hmmm.. ja tuliaiset? ;) ja sitten voikin vaipua unten maille. Tälläinen postaus tällä kertaa; päiväni pähkinänkuoressa. Kertokaahan kaipaisitteko lisää tälläisiä kurkkauksia arkeeni vai pysytäänkö edelleen muotijuttujen parissa?

Nauttikaa lauantai-illasta ♥

Lisää luettavaa

• Maf, come here boy!
• ”JAHAS”
• PÄÄSIÄISPARSAA
• FRIENDLY MAIL
• RUNOPUUN ALLA – TAMPEREEN UUSI MURAALI