Tai ainakin tuntui siltä. Tiedän toki, että kalenterin mukaan aletaan jo pikkuhiljaa suunnata katseet loppukesää kohti, mutta tänään tuntui siltä, että ”no niin, vihdoin, nyt se alkoi”. Vietin nimittäin lomapäivää yhdessä äitini ja isäni kanssa. Oli kesän ensimmäisen roadtripin aika. Yleensä teemme niitä perheen kesken kesän aikana lukuisia, mutta tänä vuonna lomamme menivät niin ristiin, että kesän ensimmäinen, ja ehkä myös viimeinen roadtrip tehtiin tänään. Mutta se oli ihana. Oikeastaan kaikkea sitä, mitä roadtripiltä voi edes toivoa.

Kun riisuin tennarini jalasta, upotin varpaani Yyterin hiekkaan ja katselin merelle, tuntui aivan kesän ensimmäiseltä päivältä.

En ole vielä tänä kesänä viettänyt kesälomalla montaakaan päivää, joten pieni irtiotto arjesta tuli tarpeeseen. Olen huomannut olevani loman tarpeessa ja tiedän, että rentoudun parhaiten silloin, kun kulutan lomapäiväni tehden ja kokien jotakin. Sohvalla makoilu ei sovi minulle ja monesti kotona kulutettujen lomapäivien  jälkeen olen kiukkuisempi kuin vaikkapa kiireisen työviikon jälkeen. Siksi roadtripit ovatkin ihan minun juttuni. Eikä seikkailemaan tarvitse edes lähteä kauas. Suomesta löytyy valtavasti ihania päiväretkikohteita.

Tänään hymy ulottui korvasta korvaan, kun näin vihdoin ne kuuluisat Yyterin hiekkarannat, seisoin rantakalliolla majakan kupeessa myrskyävää merta katsellen ja taputtelin kotieläinpuistossa lehmää. Kaikki tämän yhden päivän aikana.

Nyt kohti kesän parhaita päiviä.