Me ollaan Epun kanssa elelty tämä viikko kahdestaan, ja en voi alleviivata tarpeeksi sitä kuinka paljon tuosta pikkuotuksesta onkaan seuraa. Pieni pörröinen kaverini on liimautunut kainalooni, kun olen nukkunut flunssaani pois ja samalla se on saanut minut liikkeelle sängyn pohjalta auringosta nauttimaan. Olen aiemminkin maininnut, että Matin työt vievät hänet aina keväisin ja syksyisin toiselle paikkakunnalle, ja sen aikaa me pidämme Epin kanssa kotia pystyssä. Viihdyn yksinkin erinomaisesti, mutta aika voisi käydä todella pitkäksi ilman Eppua.
Olen itse ollut koko viikon todellinen tylsimys vuotavan nokkani ja kipeän kurkkuni kanssa, joten eilen nappasin Epun matkaani ja suuntasimme vanhempieni luokse kisakatsomoon. Tarkoituksenamme oli siis katsoa peliä, mutta lopulta vahtasimme mamin kanssa tunnin liplattavia laineita ja odotimme koska norppa taas rantautuu kivelle. Pelin aikana livekameraa vahdattiin tarkasti, mutta norppa oli ilmeisesti itsekin kannustamassa leijonia. Ei näkynyt. Norppalive on miltei koukuttavampi kuin BB24/7!
Vanhempani asuvat miltei naapuritalossa ja voi kuinka ihanaa se onkaan! Heille on helppo piipahtaa kylään, Eppu nauttii Eetu-vanhuksen seurasta ja jääkaapista saattaa löytyä ylläriksi vaikka pala kakkua. Äiti on laittanut kodin niin viihtyisäksi, että maailmassa ei ole montaa paikkaa, jossa rentoutuisin yhtä hyvin kuin kotikotona. Mikäs siinä siis köllötellessä.
Puolikuntoinen olo ei tunnu oikein millään ottavan suuntaa parempaan, joten viikko jatkuu rauhallisesti oloa parannellen. Onneksi on #norppalive ja Mattikin palaa kotiin pian reissuiltaan. Aurinkoa päivään ja norppabongausonnea! ;)
Yesterday, me and Eppu visited my parents’ home. I love being there. Eppu likes to play with Eetu the dog, and their home is one of the coziest places in the whole wide world. We had a great evening, I hope you had too.
