Vedin juuri kahden tunnin päikkärit ensimmäistä kertaa reiluun kymmeneen vuoteen. Se kertonee siitä, että hellepäivä tyhjensi allekirjoittaneen akut aivan totaalisesti. Oli sen verran pitkä, kuuma ja touhukas päivä, että vaikka en alkoholia juonutkaan, tuntui siltä kuin olisin herännyt tänään vuosisadan krapulaan. Päässä jyskytti ja joka paikkaa särki sen verran, että tämä päivä on mennyt toipumiseen. Pyrin siihen, että Roosalla on mahdollisimman hauska päivä ja taisin jopa hieman stressata päivän onnistumisesta niin, että tänään on ollut hyvä rentoilla kotona.

Koska olen ymmärtänyt, että erilaiset häähumuun liittyvät postaukset ovat kovasti myös teidän mieleenne, ajattelin julkaista muutaman postauksen polttareihinkin liittyen. Aloitetaanpa kertomalla siitä, millaisen repullisen vihjeitä Roosa sai selkäänsä aamulla, kun lähdimme liikenteeseen. Yllätimme sankarittaren aamusella kaasojen kanssa katsomasta Paratiisihotellia aamupalapöydässä ja se oli menoa sitten!

Otin vastuulleni muun muassa miltei kokonaan Roosan asun ja erinäisten hankintojen tekemisen, ja koska halusimme liikkeelle aamulla aikataulujen vuoksi vauhdilla, olin hankkinut Roosalle reppuun jo muutamia päivän aikana tarvittavia juttuja. Mukaan Roosan ei tarvinnut kotoa ottaa kuin pari toppia, urheilutrikoot ja lenkkarit ja tässä vaiheessa on kiitettävä päivän onnistumisesta lämmintä kesäpäivää – sadepäivä olisi pilannut suunnitelmamme täysin!

Tuurin Muotitalosta ostamaani reppuun (joka sekin oli tietysti kuosiltaan päivään sopiva), ostin ensinnäkin alpakkateemaisen vesipullon (.. koska edelleen se päivän ainoa toive oli nähdä alpakoita). Repusta löytyivät myös näppylähanskat, jotka antoivat vihjeen päivän ensimmäisestä kohteesta sekä pyyhe ja kellukkeet, jotka eritoten herättivät kauhunsekaisia tunteita polttarisankarissa. Reppuun piilotin myös muovikassin, joka piti sisällään asun iltaa varten ja sen sinetöin lapulla, jossa annettiin lupa avata pussukka vasta toisen ohjelman jälkeen.

Kun näette myöhemmin Roosan lopullisen polttariasun, ymmärrätte miksi mukana oli myös pompuloilla koristeltu huntu. Pompulat luonnollisesti mätsäsivät hyvin muutenkin tuohon alpakkateemaamme ja täydellinen hiuspantakin löytyi morsiamelle Asokselta. Pantaan äiti ompeli kiinni tyllihunnun, johon minä kiinnitin vielä muutaman ylimääräisen pompulan koristeeksi. Käteensä morsian sai heti aamulla ”kukkakimpun”, jonka sisuksiin ompelimme äidin kanssa myös pari pompulaa. Eli tietty teema oli hakusessa ja Roosan toivetta pyrimme äidin kanssa asua tehdessä mahdollisimman hyvin toteuttamaan – saatte kuitenkin jäädä vielä odottamaan sitä, liittyivätkö alpakat lopulta myös muilla tavoin päivän kulkuun! ;)

Kuten huomata saattaa, yksityiskohdat olivat suunnittelussa se minun juttuni. Jopa Ikeasta ostamani pinkki pyyhe oli just eikä melkein settiin sopivan värinen. Mutta näistä pienistä kokonaisuuksista muodostui lopulta morsiamelle myös aika kiva setti muistoja, jotka pääsevät oikeasti käyttöön vielä jatkossakin! Pyyhkeitä ja reppuja ei ikinä ole liikaa ja seuraavan kerran, kun Roosa kuivattelee samaisen pyyhkeen sisuksissa, hän taatusti muistelee ikimuistoista päiväänsä.

Innolla jo odotan, että pääsen kertomaan teille lisää! Sen verran voin jo paljastaa, että järjestäessäni iltaa sukulaistyttöjen kera valmiiksi muun polttariseurueen juhliessa toisaalla, muun muassa turistit pysähtyivät ottamaan touhuistamme kuvia.. Can’t wait, right?