Jep. Olin. Ja yksi päivä riitti mulle. Oli meinaan aika hyytävän kylmä päivä tutista Keuruulla sotilasvalaa katsomassa. :D Koska itse en ole koskaan päässyt (?) elämään inttilesken arkea, lähettiin koko perheen voimin morjestamaan Roosan poikaystävää armeijan harmaisiin. Ja oli meinaan kylmä! :)
Lupasin maistaa hernekeittoa, ja jipjei, niinpäs maistoinkin. Keitto kuin keitto olisi taatusti maistunut tuossa pakkassäässä, mutta näkkärin kera armeijan hernekeitto oli jopa ihan mahtavan hyvän makuista (ymmärrän tosin jos siihen hieman kyllästyy vuoden intissä olon jälkeen..). Jännittävin kokemus oli retkessä ehkä kuitenkin miesten wc:ssä käyminen. Toivottavasti jäi viimeseks kerraks se visiitti (tytöt hei, niissä vessakoppien ovissa ei ole edes lukkoa…:D). Ja hieman jotain viherkasveja ja värikkäitä verhoja olisi poikien tupakin kaivannut. Hmm, mitä tästä päättelemme. Musta ei taitas olla tohon touhuun.
Tilaisuus oli kaikin puolin oikein juhlava, ja kokemuksena hieno. Sotkun munkkipossu ja kahvikupillinen tuli testattua, ja poikkesinpa siinä samalla myös ”matkamuistomyymälään”. Mattia odottaa tuliaisina tuotu iltalomakansio, joka toimii samalla myös ystävänpäivälahjana :D ”Kulta hei, tähän voit merkkailla milloin kaipaat lomaa musta ni katotaan sitten onnistuuko? :P”
Meen nyt sulattelemaan syväjäässä olevia varpaitani ;)
Päivää Nooran kanssa
Olette kovasti pyytäneet minua tekemään postausta peruspäivästäni, mutta aina syystä tai toisesta postauksen teko on viivästynyt ja viivästynyt, mutta NYT se pamahtaa tietsikan ruuduillenne, kun pääsette matkaamaan kanssani läpi pakkasenpurevan ja haikean perjantaipäivän 11.2.2011. Hyppää mukaan, mennään jo! ;)
Ihan jokaikinen mun arkipäiväni starttaa klo 06.15 (torkuttelu kestää tosin ensimmäisen herätyksen jälkeen tovin.. ). Eppu pihalle ja naikkonen kohti työpaikkaa. Kotoamme on lyhyt viiden minuutin kävelymatka töihin ja olenkin paikalla jo seitsemän jälkeen. Siitä sitten aamukahvipannu porisemaan (jep, en ehdi syömään aamupalaa aina kotona :D) ja työn ääreen.
RIpsitupsuihin hurahtaminen ei ollut viisas veto, sillä nyt en ainakaan ehdi aamupalailemaan kotosalla, kun pidennysten lisäksi pitää noikin näpertää kiinni. Päällä tänään perjantaina H&M:n harmaata villatakkia ja VeroModan raitatoppia. Mukava työasu, jolla jaksaa koko päivän. Pukukoodia ei työpaikallamme onneksi ole, mielestäni on ihanaa, kun saa tuoda omaa persoonallisuuttaan pukeutumisenkin kautta esille.
Tänään oli tosiaan hieman haikea perjantai. Rakas ystäväni Anna oli töissä viimeistä päivää ennen Irlantiin muuttoaan, ja toinen ihana työkaverini, Anna hänkin, muutti toimipistettään toiseen rakennukseen. Eli molemmat Annat vähän niinku jätti mut nyt sitten kuin nallin kalliolle ja lähtivät omille teilleen :( Ei kiva. Varsinkin Irlannista kun on niin piiiitkä matka tulla ruokatuntitreffeillekin.
Anna oli eilisillan ollut todellinen kodinhengetär ja muuttopuuhien keskellä oli ehtinyt meille työkavereille tehdä armottoman suuren ja herkullisen kasan suklaamuffinsseja. Sain kunnian jo aamupalalla toimia koemaistajattarena. Maistoin kaksi, ihan vain saadakseni kattavamman otoksen muffinssien laadusta. ;)
Koska haikeutta oli tässä päivässä muutenkin jo tarpeeksi, ei Annalle järjestetty työpaikalla mitään juhlapuheita ja virallisia kaffitteluja, mutta onneksi tyttönen oli oikein mielissään valitsemastani läksiäislahjasta. Sininen kivi edustakoon tässä Kalevala-korussa Suomea ;)
Kotiin päästyäni heitinkin heipat sitten kullervoilleni, jotka lähtivät kahdestaan maalle viikonlopun viettoon. Kiltisti sitten pojat ;) Ja ihan vaan vinkiksi; toi mun sankari oli jo totaalisen unohtanut maanantaisen ystävänpäivän, joten vinkkailkaahan tekin asiasta, ihan vaan muistin virkistykseksi ;)
Kun pojat olivat lähteneet matkoihinsa, rupesinkin hieman sitten sovittelemaan pikkuruisen ruokkiskirppisretken tuloksia. Harmaa neulepaita on Vilan, ja kaulusta koristavat kauniit kullatut napit. Hintaa paidalla oli 1 euro. Mustavalkoinen Mangon raitaneule löytyi äärimmäisen hyväkuntoisena kahden euron hintaan ja pääsikin heti päälle, kun poikkesin katsomaan mitä Roosalle ja porukoille kuuluu.
Ostin mamille sen elämän ensimmäisen kipon Ben & Jerry’s jätskiä ja ennen kuin ehti kuppi edes kuvaan se oli jo syöty tyhjäksi :D Pari leffaa viikonlopuksi ja seuraavaksi Korkojen kera. Hauskaa iltaa ihanaiset. Huomenna hyppäänkin armeijan harmaisiin ja käyn tsekkaamassa onko se armeijan hernekeitto tarinoiden mukaista ;)
