Kuva 1: Heipä hei olen Eetu-vauva ja matkalla kohti uutta kotia! ♥ Kuva on vuodelta 2006, kun perheeseemme noudettiin toinen pikkuruinen kiinanharjakoiravauva. Eetu on tänä päivänä maailman omituisin koira; sanommekin sitä prinsessaksi sen herkän ja helposti loukkaantuvan luonteen vuoksi. Kun muut koirat leikkivät, Eetu katselee niitä halveksuen nojatuolin korkeuksista. Te, jotka olette blogiani pitempään jo seurailleet tiedättekin kuinka eläinrakas olen, joten oli päivänselvää, että ainakin yksi koirakuva tähänkin haasteeseen oli ängettävä ;)

Kuva 2: Oma koti kullan kaunis. Ensimmäinen oma asuntoni oli unelma. Asuin puolitoista vuotta erään kerrostalon huipulla, pienessä 26,5 neliön kattohuoneistossani. Kaipaan tuota asuntoa melkeinpä viikottain. Maisemat olivat sitä arjen pientä luksusta, josta sain nauttia päivittäin. Parikymppinen-Noora ja kattohuoneisto, oi niitä aikoja ♥

Kuva 3: Annaa ikävä. Maailman paras kaveri, koulukaveri ja työkaveri otti ja lähti jokin aika sitten katsomaan, mitä Irlannilla on typylle tarjottavana. Täällä on kuule tyttönen jo kauhea ikävä! Kuva on viime loppukesän riennoista napattu. :)

Yritin tehdä hieman salapoliisityötä ja vakoilla kenelle samainen tunnustus on jo heitetty, mutta työ kävin sen verran hankalaksi, että kolmen bloggarin sijaan heitänkin tämän teille kaikille, jotka kaipaavat pientä retkeä valokuva-albumeiden syövereihin :) Mikäli tartutte haasteeseen, linkkailkaa blogejanne tuohon kommenttiboksiin, niin että me muutkin pääsemme kuvianne kurkistelemaan..

Tunnetko olosi väsyneeksi ja kulahtaneeksi, mikään ei oikein kiinnosta ja energiatasot laahaavat yhtä alhaalla kuin kuralätäköt. No worries, huoliisi on ratkaisu ja reseptiksi edellä mainittuihin oireisiin määrätään annoksellinen zumbaa.

Mä olen todella laiska liikkumaan, siis oikeasti TODELLA laiska liikkumaan, mutta herkuttelun harrastamisesta tykkään, ja kun herkutteluun vielä yhdistää ripauksen (eli noin 10 h/päivä) datailua, ei yhtälö ole kovin toivottava. Otin itseäni niskavilloista kiinni ja rupesin liikkumaan tavalla, joka sopii juuri minulle. Salitreenit, ryhmäliikuntatunnit tai muut lajit, joiden pelkkä katseleminenkin saa tuskanhien pintaan, eivät oikein sovellu minulle muuta kuin tanssireenien muodossa. Onneksi nykypäivänä me tekniikan ihmelapsetkin olemme saaneet paljon uusia teknisiä harrastemuotoja vaihtoehdoiksemme.

Zumba Fitness ilmestyi Nintendo Wiille viime kuun lopussa ja peli kopsahtikin samoihin aikoihin postiluukustani alas. Nyt Matin mukaan tekosyiden keksiminen saa loppua (kauheita nuo tuollaiset aktiiviurheilijapoikaystävät! :D) ja kun kerta peli on hankittu, sitä on nyt sitten tahkottava.

Okei, eli kaikki tietää sen tyypin joka vetkuttaa ja keikuttaa lanteitaan pepsodenthymy korvissa ostoskanavalla. Joo, hyvä. Mä en näytä yhtä onnelliselta zumbatessani, saati, että saisin lantiotani poukkoilemaan puolelta toiselle yhtä nopeasti samalla hakatessani kuvitteellisia bongo-rumpuja. Pari treenikertaa on nyt takana, ja voi morjesta. Ensimmäisellä kerralla meinasi makkarin kattokruunu tippua katosta (jep, mun Wiini on makkarissa, jotta saan rauhassa reenailla :D) ja päätin saman tien, että blogiin ei näistä treeneistä voi videota laittaa. Eli tehokasta, mutta hemmetin vaikeaa. Luulin, että peli on ihan piece of cake, sillä mullakin on kymmeniä oikeita zumbatunteja ja reggaeton-reenejä alla, mutta noup. Tämä oli ihan oma lukunsa. Kukin saa onneksi harrastaa tätäkin lajia omalla tyylillään, ja kyllä se bikinikunto sieltä vielä esiin kaivetaan.

Tuo aiemmassa kuvassa nähty seksikäs neonvihrein raidoin koristeltu vyö ei ole uusin ostokseni H&M:ltä, vaan tämä monikäyttöinen (:D) vyö tuli itse asiassa pelin kylkiäisenä. Kyseessä on Fitness-vyö, johon peliohjain kiinnitetään. Vyö on yhtä kekseliäs ratkaisu kuin zumbahahmoni nimi Norppis. :D

Treeniä treeniä vaan. Niin ärsyttävää kuin se onkin, ei me suomalaiset taideta olla zumbaajia syntyessämme, mutta kyllä se siitä. Lantio liikkeelle vain! Zumbailu sai minut innostumaan liikkunnasta kuitekin sen verran paljon, että vedin pelailun jälkeen vielä kahvakuulatreenin kevyellä kuulalla ja loikoilin piikkimatollani.

Ja nyt saa luvan kanssa köllötellä. ♥