Äiti varmasti huomasi korvistani kohoavan sauhun ja hermojen kiristyksen niin, että sai houkuteltua minut lopulta seurakseen lähistöllä pidettävää upeaa nukketeatteria katsomaan. En ole varmaan sitten lapsuuden ollut nukketeatterissa ja kuvittelin, että näytös koostuu jonkin seinämän takana hyppivistä käsinukeista, mutta voi kuinka olinkaan väärässä! Olin varmaankin enemmän innoissani upeista nukeista ja lavasteista ja äänitehosteista kuin mitä ne muutamat näytöstä katsomassa olleet lapset olivat! Mika Waltarin ”Kiinalainen kissa” oli ihana kokemus näin hieman aikuisemmaltakin näkökannalta katsottuna ja mikäli liikuskelette täällä Tampereen Kaukajärvellä, poiketkaa ihmeessä tunnelmallisessa näytöksessä (viimeinen näytös esitetään tosin jo torstaina!). Kiitos äiti, piristyssuunnitelmasi onnistui erinomaisesti!

NAHKA / LEATHER