Tasan vuosi sitten sanoin heipat piiiitkille hiuksille. Huonokuntoinen latva, tarve muodonmuutokseen ja hätäponnareihin kyllästyminen johtivat lopulta siihen, että istahdin Umpun penkkiin varmana päätöksestäni. Nips naps, ja lattialla oli hetkessä reilu 10 senttiä kutreistani.

Olenko katunut päätöstäni? Toki olen, muutamaankin kertaan, mutta aina hetken päästä olenkin jo sitten taas kiitellyt sitä, että lyhyemmän tukan laittaminen käy nopeammin ja latva on äärimmäisen hyvässä kunnossa tuon leikkaamispäätöksen vuoksi. Mutta kyllähän te minut tunnette, outoahan se nyt olisi jos tällainen tukkatuuliviiri ei haikailisi pitkien kutrien perään. Väitän, että jos hiukseni olisivat nyt entisessä mitassaan, haaveilisin polkkatukan perään. Vuodessa on kuitenkin ehtinyt tapahtua taas jo paljon. Hiukset ovat kasvaneet mittaa hurjasti vaikka niitä on useampaan otteeseen leikattu lisääkin, sävy on vaalentunut ja hiusten yleiskunto on parantunut huimasti. Pituudeltaan hiukset alkavat olla taas jo pikemminkin pitkät kuin keskipitkät ja annankin niiden nyt kasvaa rauhassa niin pitkään kunnes alkaa taas kyllästyttää. Teippipidennyksiin en turvaudu enää ikinä. Lyhyempiin hiuksiin totuttelu vei aikansa, mutta nykyään peilistä takaisin tuijottelee ihan se sama tyyppi kuin ennenkin.

Mutta kuinka hiusprojektissani on edetty tähän pisteeseen? Mitä muutoksia olen hiustenhoitoon liittyen tehnyt ja kuinka villi leijonanharja on saatu kesytettyä? Koska hiuksenhienot hommat ovat bloginkin puolella herättäneet paljon kiinnostusta, kokosin yhteen viiden faktan viisikon, jonka avulla vuodessa on tapahtunut ihmeitä.

[KAMPAAJA] Minulla on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana onni matkassa kampaajien suhteen. Olen onnistunut istahtamaan juuri oikeiden tyyppien penkkeihin, jotka ovat tietäneet mitä tehdä välillä hitusen ongelmallisenkin tukkani kanssa. Ja se jos mikä on hienoa, kun istuessaan käsittelyyn voi olla varma siitä, että tyyppi, jonka osaamisen käsissä hiuksesi ovat, tietää mitä on tekemässä. Vaalennusguru-Umppu taikoi hiuksiini viime viikolla juuri niin täydellisen viileän vaalean, että koko loppuilta menikin sitten sävyä peilin edessä ihastellessa! Sen oikean löytäminen on vaikeaa, mutta oi sitä onnea, kun löytää itselleen luottokampaajan.

[LÄMPÖ] Olen ollut aina maailman laiskin lämpösuojien käyttäjä, mutta myönnän kihartaneeni ja suoristaneeni hiuksiani vuosi kausia melkoisen huolettomasti. Onneksi tästä huonosta tavasta ei pysyvää vahinkoa ole aiheutunut, mutta jätettyäni hiusten kihartelun ja lämmöllä säätämisen vähemmälle, väitän hiusten kunnon parantuneen merkittävästi. Osasyynsä on voinut toki olla käyttämilläni raudoillakin.

[RUOKAVALIO] Totuuden nimessä aloin kiinnittää vuosi sitten tarkemmin huomiota ruokavaliooni eräiden verikokeiden jälkeen. Lisäsin kasvisten ja marjojen syömistä sekä veden juomista ja tutkin erilaisten raaka-aineiden vaikutusta hyvinvointiin paljoltikin. Muutoksia tehtyäni huomasin vaikutukset myös kynsissäni ja hiusten kasvuvauhdissa.

[HIUSTENHOITOTUOTTEET] Umpun ansiosta arkikäyttööni tiensä löysivät myös Balmainin tuotteet. Nuo ihastuttavan tyylikkäät purnukat ovatkin syrjäyttäneet käytössäni miltei kaikki muut shampoot ja hoitoaineet, ja luotan hiustenpesussa täysin niiden nimeen. Hiukset puhdistavat tehokkaasti, tuoksu on miellyttävä ja hiusten selvittäminen pesun jälkeen on helppoa.

[PONNARIT] Mainitsinkin jo aiemmin termin hätäponnari, johon turvauduin pitkähiuksisena useita kertoja viikossa, välittämättä aina siitä, millaisella ponnarilla hiukseni sidoin kiinni. Siinä missä hätäponnarit ovat vähentyneet hiusten lyhenemisen myötä, myös hiusten katkeilu ei ole enää ollut ongelma. Ja nykyään, kun hiukset on saatava kiinni, käytössä ovat donitsit ja Invisibobblen ponnarit. Virheistä todellakin oppii.

Ja tätä reseptiä aion noudattaa jatkossakin. Sanomattakin on selvää, että Umpun hyppysissä hiuksillani on ollut superhyvä olla ja hänen vinkkiensä ja ammattitaitonsa ansiosta uskon, että hiusprojektini jatkuu hyvällä mallilla jatkossakin. Luottotyypin löytäminen onkin tässä hommassa se avainsana.

Onko hiushommat sillä puolen ruutua hallussa vai onko oma look vielä löytämättä?