Onnea meille Noorille – tänään on meidän nimipäivä! Olen aina pitänyt nimipäivistä, en edes tiedä oikein miksi, mutta mielestäni nimipäivät ovat täydellinen syy lähettää vaikkapa kaverille onnittelukortti tai viedä ylläriksi ovenkahvaan neilikkakimppu roikkumaan. Tiedän, että moni ohittaa nimipäivänsä olankohautuksella, mutta itselleni heinäkuiset nimipäivät ovat aina olleet erinomainen syy viettää pikkukekkerit. Juuri näin päätin toimia myös tänä vuonna; korona laittoi tauolle pienimmätkin pihajuhlat pitkäksi aikaa, mutta tänään, helteisen päivän kunniaksi, päätin kutsua sukulaisiani kylään. Nimipäivät olivat oiva syy tavata läheisiä pitkästä, piiiiiiitkästä, aikaa.

Sydän oikein heitteli onnesta kärrynpyöriä, kun muorini istahti pihakeinuumme ja serkkukatraamme lapset puhaltelivat iloissaan saippuakuplia pihamaallamme. Selatessani juhlien jälkeen kameraltani kuvia, miltei liikutuin kyyneliin tuon alla olevan kuvan nähdessäni. Siinä siskoni ja serkkuni tyttäret istuvat kylki kyljessä tavatessaan toisensa pitkästä aikaa. Voi kunpa tällaisia hetkiä kesä toisi mukanaan vielä paljon.

Olemme Matin kanssa niin kovin onnekkaita, kun lähipiiristä löytyy pikkurakkaita hurmaava katras. Otamme aina pikkuiset ilolla vastaan kotiimme kylään, ja juuri siksi meille ehkä onkin kertynyt jo melkoinen kasa leluja varastoon. Nämä aarteet kaivetaan esiin aina, kun pikkuvieraat saapuvat ja olenkin tehnyt loistavia lelu- ja kirjalöytöjä esimerkiksi kirppiksiltä (sekä kartuttanut varastojamme esimerkiksi kavereiltani, ping Iina! :D, ostetuilla leluilla). Tätä juhlapäivää varten ostin lapsille saippuakuplapulloja, joista riittikin iloa pitkäksi aikaa.  Saippuakuplathan suorastaan kuuluvat kesän pihajuhliin!

Ex tempore-nimppareiden tarjoilutkin syntyivät kovin vaivatta; kävin eilen hakemassa Minettin jäätelöboksin, johon valitsin mauiksi Smurffin, Vadelmasorbetin ja Porkkanakakun ja aamulla ”leivoin” kakun valmiista aineksista. Pikkuisille oli tarjolla pillimehuja ja aikuisille yksisarvislimpparia (mitäs muutakaan, kun on kyse minun nimppareistani!) ja Ella’s Kitchenin smoothietkin tuntuivat vierasjoukon nuorimmille maistuvan. Rakastan juhlien järjestämistä ja tykkään panostaa koristeluihin ja teemaan, mutta leipominen ei ole minun juttuni. Mieluummin siis delegoin tuon tehtävän toisaalle tai menen siitä mistä aita on matalin.

Pihakemujen järjestäminen oli yksi parhaista ideoistani pitkiin aikoihin. Serkkujeni ja siskoni pikkuiset tallentuivat hekin vasta ensimmäistä kertaa koko porukka samoihin kuviin ja pihalla vietetty parituntinen vierähti ohi hujauksessa. Aamupäivä antoi niin paljon energiaa, että tällä fiiliksellä jaksetaan painaa vielä ensi viikko hiki hatussa duunia – sitten alkaakin jo loma olla todella lähellä! Jaksaa jaksaa. Taidankin sunnuntai-illan kunniaksi napata nyt pakastimesta loput Minettin jäätelöboksista kanssani pihakeinuun ja startata vielä upouuden nimpparilahjapokkarin.

En voi kuin toistaa itseäni ja todeta, että nimpparit ovat kyllä mainio juhla. Eikös? <3