HYVÄN OLON HETKIÄ

CURIOUSER & CURIOUSER | lifestyle

Kaupallinen yhteistyö : Suomen Kädentaidot-messut

Suonissani virtaa käsityötaitajien veri. Mummuni oli taitava pukuompelija, joka vaatetti aikansa seurapiiritähtiä. Hän virkkasi minulle kastemekon ja kaavoitti ja ompeli Wanhojen tanssiaispukuni vielä silloin, kun ikää oli mittarissa jo reilusti yli 80 vuotta. Toinen mummuni sen sijaan on pitänyt lähipiirin villasukissa jo vuosien ajan ja koen äitini innostuksen käsitöiden maailmaan sytyttäneen myös oman paloni tähän lajiin. En ikinä unohda sitä, kun äiti teki taidokkaita kalusteita Barbie-talooni raaka-aineista, joista ei olisi kuvitellut syntyvän nukeilleni nojatuoleja tai ruokapöytiä. Edelleen syntymäpäivieni kohokohtiin kuuluu se, kun näen millaisen kortin äitini on minulle tehnyt. Lapsuus, nuoruus ja aikuisuus näiden luovien taikureiden parissa on vuosi vuodelta nostanut kiinnostustani käsitöitä kohtaan. Kun pala kangasta tai lankakerä muuttuu omien taitojeni ansiosta joksikin ihan muuksi, vaikkapa mekoksi tai neulepannaksi, ei voi kuin hymähdellen todeta, että ”hei, mä tein tuon”.

Olen otettu, että Suomen Kädentaidot-messut haluaa tehdä yhteistyötä juuri minun kanssani. Käsitöiden tekijänä minä olen se, joka turhautuu helposti, purkaa vinoon ommellun sauman sataan kertaan ja joutuu soittamaan mummulle, kun villasukka on siinä vaiheessa, että tulisi aloittaa kantapään tekeminen. Minä olen se, joka on innostunut ristipistotöistä ja heittänyt työn nurkkaan, kun perfektionistisella luonteellani en heti osannutkaan ommella vetoketjua paikoilleen. Minä olen yrittänyt ja erehtynyt, mutta jokaisen käsitöiden parissa vietetyn hetken jälkeen olen huomannut tehneeni töitä niin keskittyneesti etten ole miettinyt hetkeen mitään muuta. Mielen nollausta parhaimmillaan ja toisinaan myös onnistumisia, joiden ansiosta tekisi mieli taputtaa itseään olalle. Tänä vuonna messujen teema onkin käsitöiden tuottama hyvä olo. Työpajat ja opastukset innostavat kokeilemaan ja huomaamaan, että käsitöiden tekeminen voi olla jopa voimaannuttavaa. Messut nostavat esille myös Sopimusvuori ry:n mielenterveyskuntoutujien parissa tekemää korvaamattoman tärkeää työtä. Käsityöt auttavat jopa elämän käännekohdissa ja vastoinkäymisten voittamisessa.

Viime viikonloppuna kaivoin esiin käsityölaatikkoni. Sitä todella voi kutsua laatikoksi, pahvilaatikoksi itse asiassa, jossa on neulaa ja nepparia, lankajämiä ja resorinreunoja. Leikkasin säkkikankaasta palasen, valitsin lankojen joukosta ne kauneimmat ja etsin rasiasta ryijyneulani. Istahdin alas, laitoin musiikkia soimaan ja hengitin syvään. Olin ollut koko päivän alakuloinen. Kaverini kuolemasta tuli kuluneeksi tasan vuosi tuona samaisena päivänä ja huomasin hetken päästä jokaisella pistolla miettineeni häntä ja hänen kanssaan viettämiäni hetkiä. Muistelin hymyssä suin tuota suurta persoonaa, joka lähti luotamme liian aikaisin. Ryijy ei ollut vielä lähelläkään valmista, mutta jo nyt olin viettänyt projektini parissa tuokion, jonka jälkeen oli taas helpompi hengittää. Mikä muu asia ei saa minua samalla tavalla unohtamaan ympäröivää tilaa ja keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Hyvää, parempaa oloa, kuten messujen teemakin sen kertoo.

Mikä hienointa, Kädentaidot-messuilla tapaat tekijöitä töiden takana. Saat ikään kuin kasvot hankkimallesi tuotteelle ja varmistuksen siitä, että tuote on ekologinen ja vastuullisesti valmistettu. Avajaispäivänä pääset näkemään, kenet valokuvaaja-kuvajournalisti Meeri Koutaniemi on valinnut Taito-Finlandian voittajaksi ja rouheita ja rosoisia elämyksiä koetaan sen sijaan Mutteri-alueella. Mattikin lupasi lähteä mukaani, kun kerroin, että Mutterissa pääsee näkemään ja kokemaan muun muassa veneenrakennusta! Kotimaisia kulkuvälineitä eli kenkiä, nostetaan niitäkin näyttävästi esiin, kun haastateltavaksi saapuu Palmroth Originalin Anu Haalahti (hyvä Palmroth, lempparini!) ja muotinäytöksen catwalkilla aplodeeraataan suomalaiselle designille.

Kun tämän Euroopan suurimman käsi- ja taideteollisuustapahtuman ovet aukeavat 15. marraskuuta, astelen sisään isoäitini tekemässä villapaidassa hänen käsityötaitojaan kunnioittaen. Kun minusta aika jättää, lapsenlapseni saattaa pitää juuri tätä ryijyä suurimpana aarteenaan. Käsityötaidot elävät ikuisesti. Pidetään huoli siitä.

Löydät Instagramini puolelta arvonnan, josta yksi onnekas voittaa itselleen ja ystävälleen rannekkeet messuille koko viikonlopuksi. Kenties siis törmään juuri sinuun kädentaitoja ihastellessani.


Posted in lifestyle and tagged , by NOORA.