AJANKULUKSI

CURIOUSER & CURIOUSER | lifestyle

Taustalla pauhaa telkkari. Läppäri makaa sylissäni. Nousen sohvalta tsekatakseni kännykkään pärähtäneen viestin. Suukkohymiö ystävältä WhatsAppissa. Kuinka suloista. Jokailtainen hartiajumitus antaa itsestään yhtäkkiä elonmerkkejä ja havahdun siihen tosiasiaan, että työnalla oleva postaus ei ole vieläkään valmis. Tekstiä ei synny itsestään, vaikka olenkin koneen ääressä istunut jo kauan.

En kuitenkaan ole käyttänyt aikaa hyödyksi, vaan kuten niin useasti aiemminkin, olen yhtäkkiä uponnut some-maailmaan. Olen päivittänyt Facebookin etusivun kymmeneen kertaan jos joku vaikka olisi päivittänyt sinne jotakin jännittävää. Kissavideoita ja linkkejä aamun uutisiin. Nähty on jo. Olen eksynyt selaamaan suosikkiblogejani, josko joku olisi päivittänyt jotakin. Käytän blogien seuraamiseen erilaisia verkkosivustoja, mutta siitä huolimatta käyn välillä tsekkailemassa josko jonkun suosikkini blogi olisikin päivittynyt. Itsestäänkö? Entä Instagram sitten? Selailen kuvavirtaa mainoskatkolla. Kappas, muutama tykkäyskin, päätän lisätä aikani kuluksi vielä yhden kuvan sivulleni. Klikkaan kuvasta toiseen, löydän pari uutta seurattavaa itsekin. Mainoskatko on jo päättynyt, mutta kännykkä on edelleen kädessäni.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Säpsähdän muutaman kerran päivässä etsimään kännykkääni. Toisinaan kännykkä onkin unohtunut äänettömälle. Apua. Joku on saattanut yrittää tavoittaa minua. Otan kännykän käteeni bussipysäkillä, otan kännykän joskus jopa käteeni ollessani ystäväni kanssa kahvilla, otan kännykän käteeni teatterin väliajalla ja viimeisenä illalla nukkumaan mennessäni. Voisinko olla.. En kai nyt sentään. Addiktoitunut? Ehkä pikemminkin kännykän näpräämisestä on vain tullut monelle tapa?

Kuulostaako tutulta? Kuulin jokin aikaa sitten termistä ”pelivartti”. Ystäväni ohjeisti lastaan, että mikäli hän nyt nappaa pädin käteensä ja päättää pelata, on päivän pelivartti sitten käytetty. Asia sovittiin ja poika nautti täysin siemauksin ja tehokkaasti ajastaan pelin parissa. Vähän tämän jälkeen tajusin, että pelivartti ei olisi minullekaan pahitteeksi. Niskakivut, päänsäryt ja päiväkausia silmässä asustanut elohiiri viestivät siitä, että koneiden ja näyttöjen edessä tulee istuttua aivan liian pitkiä aikoja. Aika kuluu, mutta mitään ei saa aikaiseksi?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vietän töissä noin kahdeksan tuntia näyttöpäätteen edessä. Bloggaaminen vie töistä pääsyn jälkeen aikaa, mutta eriasia on se, kuinka tehokkaasti aikaani käytän. Jos istun sohvalla kolme tuntia ja tuosta ajasta vietän kaksi tuntia sivustolta toiselle päämäärättömästi klikkaillen, ei se mielestäni ole järkevää. Samoin voi käydä myös hänelle joka painiskelee koneen ääressä koulutehtävien kanssa tai yrittää kirjoittaa lopputyötään. Houkutukset ovat liian lähellä, yhden klikkauksen päässä.

Otin käyttöön pelivartin, mutta muokkasin sitä vähän itselleni sopivammaksi. Kun pääsen töistä kotiin, en ensimmäisenä istu koneen ääreen tai nappaa kännykkää käteeni. Valmistan ruokaa, lenkitän Eppua, hyppään kuntopyörän selkään. Teen jotakin. Noin kuuden aikaan istahdan lopulta työpöytäni viereen (en siis läppärin kanssa sohvalle) ja tartun toimeen. Postausta varten olen ottanut valokuvat jo aiemmin, joten käsittelen kuvat, kirjoitan tekstin. Vastailen kommentteihin, päivitän Facebookin, luen lemppariblogini, keskityn olennaiseen ja olen tehokas. Aikaa kuluu pitkälti enemmän kuin vartti, mutta käytän sitä tuolloin tehokkaasti mielipuuhaani.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

”Pelivarttini” mahdollistaa sen, että arki-iltanakin saa paljon aikaiseksi. Odotan sitä hetkeä, kun ”saan” istahtaa koneen ääreen ja unohtua blogimaailmaan, uppoutua kirjoittamiseen ja tehdä sitä mitä rakastan. Ilman häiriötekijöitä. Kun olet saanut läksyt ja hommat tehtyä, älä silloinkaan jämähdä koneen äärelle kuluttamaan aikaa. Tsekkaa läpi sosiaalisen median tarjonta ja sulje kone.

En väitä ettenkö edelleenkin tarkistaisi kommentteja bussissa tai lisäilisi kuvia Instagramiin, mutta olen alkanut välttää turhaa haahuilua Internetin ihmeellisessä maailmassa. Se on toki ajankulua parhaimmillaan, mutta aika kuluu sen parissa toisinaan liiankin nopeasti.

Aloita siitä, että et selaa kännykkää viimeiseksi nukkumaan mennessäsi. Ei se uni tule sitä nopeammin, mitä useamman kissavideon Facebookissa katsoisit. Ole vanhanaikainen ja tartu iltaisin kirjaan. Älä kuitenkaan unohda sitä ennen ajastaa kännykkääsi herättämään sinua seuraavana aamuna.

Tehokasta perjantaita!!

| C&C BLOGLOVINISSA | | C&C BLOGILISTALLA | | C&C FACEBOOKISSA |


Posted in lifestyle and tagged , , by NOORA.