MAAPALLON TOISELLA PUOLELLA

CURIOUSER & CURIOUSER | lifestyle

01

Vaikka olenkin täällä maapallon toisella puolella, tämä joulu on varmasti yksi tunteikkaimmista ikinä. Ensimmäinen joulu ilman vaariani. Viime jouluna annoin vaarille lahjaksi kauniin viininpunaisen neuletakin, joka oli vaarilla lähes joka kerta yllä, kun häntä sairaalassa kävin kesän aikana tapaamassa.  Tunsin vaarin maun läpikotoisin ja selattuani ottamiani valokuvia vaarista, on hänellä lähes joka kuvassa jokin hänelle ostamistani vaatteista.  Oli kunnia tehtävä toimia supervaarini luottostailistina.

Vaari ja minä olimme parhaita kavereita. Toisinaan vaihdoimme keskenämme hyviä vinkkejä jääkiekkoveikkauksiin,  rapsuttelimme kilpaa Eppua, kiusoittelimme mummuani ja joka kerta, jokikinen kerta, kun vaarin näin, vaaria kiinnosti mitä minulle kuuluu. Vielä siinäkin vaiheessa, kun lääkärit antoivat vaarille muutaman päivän elinaikaa, vaari suutahti minulle, kun olin perunut blogiin liittyvän Helsingin reissuni, jotta voisin olla hänen luonaan. Hän oli niin ylpeä, kun kesällä kerroin, että blogistani tulisi syksyllä myös virallisesti toinen työni.

03

Viikkoa ennen vaarin kuolemaa laitoin äidilleni tekstiviestin. Tiesin äidin valvovan vaarin sairaalavuoteen vierellä. Viestissä pyysin äitiä kertomaan vaarille, että vaari on ollut elämäni suurin sankari. Ja tulee varmasti aina olemaankin. Äiti oli välittänyt vaarille viestini ja kertoi vaarin hymyilleen leveästi. Olen tosin aika varma siitä, että vaari tiesi sen sanomattakin.

Oli sinun sankarisi sitten kuka tahansa, älä unohda kertoa sitä hänelle. Joulu on täydellistä aikaa rutistaa läheisiään niin lujaa kuin mahdollista, käpertyä rakkaiden kainaloon ja kertoa heille, että he ovat tärkeitä.

Jään ikuisesti kaipaamaan omaa sankariani, mutta olen melko varma siitä, että näin vahvaa ystävyyttä ei katkaise edes kuolema. Vaari on ja tulee aina olemaan paras ystäväni.

05

Postauksen kuvat otin joululahjoja pakatessani. Kehystin nimittäin mummulleni lahjaksi lempikuvani minusta, Roosasta, mummusta ja vaarista, joka on otettu viime vuoden itsenäisyyspäivänä. Pidimme pikkujoulut keskellä päivää, joimme glögiä ja söimme suoraan purkista piparkakunmuotoisia leikkelesiivuja. Parhaat pikkujoulut, joissa olen ikinä ollut. Kaikki voivat hyvin, olivat onnellisia, olimme yhdessä.

Kehyksiin valitsin hieman virallisemman potretin, mutta sujautin paketin mukaan myös kuoren, jossa vauhdikas pikkujouluporukkamme kikattaa sydämensä kyllyydestä. Tuo kuva olkoon niitä päiviä varten, kun itkettää.

Mukavaa tapaninpäivän iltaa sinne Suomeen. <3

// Merry Christmas Grandpa. I miss you, but don’t worry, everything is okay.


Posted in lifestyle and tagged by NOORA.